lauantai 20. helmikuuta 2010

Ei ostos- vaan vaihto- ja lainauspäivä

Aurinko valaisee jo, mutta lämpöä ei heru. Hyisen talven hyytävin päivä.



Ei se mitään. Nippu kirjoja reppuun, huppu tiukasti päähän ja kaupungille.

Puutarhakadun Lukulaari on Tampereen divareista ylivoimainen ykkönen. Se on vanha kunnon divari. Nettisivujakaan ei ole, vaan valikoimaa on käytävä penkomassa ihan itse. Kaksikerroksinen liiketila on täynnä kirjoja, sarjakuvia, elokuvia ja levyjä - tavaraa on paljon, ja sitä tulee koko ajan lisää. Tänään joku mies tarjosi divariin neljää isoa laatikollista kirjoja, mutta sai niitä kaupaksi vain yhdeksän euron arvosta. Itse olin valinnut viemiseni harkiten; kevyt repullinen kartutti vaihtotiliäni 18 eurolla, eikä pois kannettavaa jäänyt.

Tarpeettomat (osin bisnestarkoituksissakin hankitut) kirjat vaihtuivat tarpeelliseksi tavaraksi:



Nyt hyllystä puuttuu enää yksi Petri Tamminen, Piiloutujan maa. The Fall -kokoelmassani on huomattavasti enemmän aukkoja, mutta tuo muhkea tuplaversio ensimmäisestä levystä on tärkeä lisäys, semminkin kun en ole koko levyä aiemmin kuullutkaan.

Tänään selvisi myös, minne Platan jäämistö tai ainakin osa siitä päätyi: Lukulaariinpa hyvinkin. Hieman hävetti haaskalintuna haalia 0,50 euron levyjä, mutta sellaista se on.



Tuon A.C. Newmanin reippaan levyn olisin ehkä ostanut joka tapauksessa jossain vaiheessa, muut ovat silkkaa Sulo Vilén -osastoa ("kun sai halvalla"). Olen jo pitkään pyrkinyt vähentämään sokko-ostoksia, koska halvatkin levyt vievät yhtä paljon hyllytilaa, mutta joskus joutuu antamaan periksi.

Divarista lähtiessä reppu oli taas puolillaan, mutta rahaa ei ollut kulunut senttiäkään. Päinvastoin, muutama euro jäi odottamaan tulevaa käyttöä. Seuraavaksi suuntasin kirjastoon, kuinkas muuten. Lainattavaa löytyi ongelmitta:



Iris Murdochilta aion lukea kaiken mahdollisen, niin suuren vaikutuksen Kello teki. Muut lainat valitsin erinäisiltä tahoilta saamieni suositusten perusteella, kaikki näyttivät kiintoisilta. Eräänlaista lämpöä, sitä taidan kaivata juuri nyt.

Kotimatkalla kävin vielä Akateemisessa, mutta selvisin sieltäkin kukkaroon koskematta. Huomasin iloiseksi hämmästyksekseni, että Haahtelan Katoamispiste oli myydyimpien kaunokirjojen hyllyssä kolmantena. Luultavasti kyseessä on vain Akateemisen oma lista, mutta hieno homma silti. Minkähän suuruisella myynnillä sellaisen sijoituksen saavuttaa - saakohan kirjojen myyntilukuja tietää mistään?

4 kommenttia:

  1. Lieköhän kellään täydellistä The Fall -kokoelmaa tai lähelläkään sitä ? ;-)

    AC Newmanin eka soolo oli aikanaan positiivinen yllätys. Viime vuoden Get Guilty sen sijaan ei jättänyt juurikaan muistikuvia eikä sen pariin ole tullut sittemmin palattua.

    Newmanin pääbändiltä, The New Pornographersilta, näyttäisi ilmestyvän uusi levy toukokuussa.

    VastaaPoista
  2. Heh, Fall-keräilijöillä tosiaan riittää urakkaa, mutta tunnen parikin heppua, joiden kokoelma on huomattavasti lähempänä täydellisyyttä kuin omani. Esim. Hannun virtuaalilevyhyllyä on tullut ihailtua useasti vuosien varrella.

    Newman tuli tutuksi viitisen vuotta sitten vanhanaikaisen mixtapen kautta (kiitos Pauli, vaikka tuskin tätä luet). On the Table kuulosti niin hyvältä, että nimi on ollut mielessä siitä asti. Ja kyllähän tuo koko levykin nyt mukavalta kuulosti varsinkin hintaansa/ilmaisuuteensa nähden. Pornographersiin pitäisikin tutustua paremmin, en ole kuullut kuin Twin Cinema -levyn joskus. Pannaanpa heti Spotify-jonoon jotain.

    VastaaPoista
  3. Hieno isi-kortti. Omenasydän ja kaikkea!

    VastaaPoista
  4. Kiitti, se on 5-vuotiaan taiteilijan tuotantoa.

    VastaaPoista